Literature about Aanaar Saami

1991: Neljän valtakunnan kansa. Lyhyt katsaus saamelaisten kaksikielisyyteen. – Marja Mustakallio ja Tuula Uusi-Hallila (Eds.): Joka puulla juurensa. Äidinkielen opettajien liiton (ÄOL) vuosikirja XXXVIII, p. 83–87. Helsinki: Äidinkielen opettajain liitto.

1994: Katsaus inarinsaamen teonnimijohdoksiin ja –johtimiin. – Ago Künnap (ed.): Minor Uralic Languages: Structure and Development, p. 139–151. Tartu: University of Tartu; Groningen: University of Groningen.

1995: Suomessa puhuttavien saamelaiskielten asema nyky-yhteiskunnassa. – Ago Künnap (ed.): Minor Uralic Languages: Grammar and Lexis, p. 145–150. Tartu: University of Tartu; Groningen: University of Groningen.

2000: Inarinsaamen kielen vuosisadat. – Virittäjä 4, Vol. 104, p. 568–575. Helsinki: Kotikielen seura. https://journal.fi/virittaja/article/view/40042

2002a: Inari Saami – a minority in a minority. – Samiska i ett nytt årtusende. ANP 2002: 717, p. 97–102. Köpenhamn: Nordiska minsterrådet. https://www.sametinget.se/7656

2002b: Tracing the origins of some bisyllabic words in the Saami languages beginning with an h-. – Rogier Blokland and Cornelius Hasselblatt (Eds.): Finno-Ugrians and Indo-Europeans: Linguistic and literary contacts: proceedings of the symposium at the University of Groningen. November 22–24.2001. Studia Fenno-Ugrica Groningana 2, p. 286 – 291. Maastricht: Shaker Publishing.

2007a: Anarâškielâ iäláskittem tutkâm já puátteevuođâ visioh. – Jussi Ylikoski and Ante Aikio: Sámit, sánit, sátnehámit. Riepmočála Pekka Sammallahtii miessemánu 21. beaivve 2007. Suomalais-Ugrilaisen Seuran toimituksia 253, p. 315–318. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.

2007b: Anarâškielâ šlajânoomah. Ludij já kuobbârij aalmugnomâttâsâi historjá já oppâtahosâš uđâsnoomâi rähtim metodiik. Lectio praecursoria. – Virittäjä 3, Vol. 111, p. 1–8. Helsinki: Kotikielen seura. http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/olthuis3_2007.pdf

2008a: Inarinsaamen huoltoa ja elvytystä. – Kielikello 1, p. 4–7. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. https://www.kielikello.fi/-/inarinsaamen-huoltoa-ja-elvytysta

2008b: Inarinsaamenkielinen kieliopas ilmestynyt. – Kielikello 1, p. 8. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. https://www.kielikello.fi/-/inarinsaamenkielinen-kieliopas-ilmestynyt

2009a: Mii kirjekielâ lii já maht tot šadda? – Klaas Ruppel (ed.): Omin sanoin: kirjoituksia vähemmistökielten kirjallistumisesta, p. 75–89. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.

http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk6/Omin_sanoin.pdf

2009b: Kirjakieli ja sen synty – inarinsaamen näkökulma. – Klaas Ruppel (ed.): Omin sanoin: kirjoituksia vähemmistökielten kirjallistumisesta, p. 90–107. Helsinki: Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.

http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk6/Omin_sanoin.pdf

2010: Inarinsaamen kasvinnimityö. – Sirkka Saarinen, Kirsti Siitonen and Tanja Vaittinen: Sanoista kirjakieliin. Juhlakirja Kaisa Häkkiselle 17. marraskuuta 2010. Suomalais-Ugrilaisen Seuran toimituksia 259, p. 313–328. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura. https://www.sgr.fi/sust/sust259/sust259_olthuis.pdf

2015: Marja-Liisa Olthuis and Trond Trosterud: Inarinsaamen lingvistinen suunnittelu kieliteknologian valossa. – Annika Pasanen and Sanna Valkonen (Eds.): Vähemmistökielten revitalisaatio. Agon 1–2. Rovaniemi: Pohjoinen filosofiyhdistys Agon ry.

http://agon.fi/article/inarinsaamen-lingvistinen-suunnittelu-kieliteknologian-valossa/

2017a: Antonsen, Lene, Ciprian Gerstenberger, Maja Kappfjell, Sandra Nystø Rahka, Marja-Liisa Olthuis, Trond Trosterud and Francis M. Tyers: Machine translation with North Saami as a pivot language. – Jörg Tiedemann (ed.): Proceedings of the 21st Nordic Conference on Computational Linguistics, NoDaLiDa, 22–24 May 2017. NEALT Proceedings Series Vol. 29, p. 123–131. Linköping: Linköping University Electronic Press, Linköpings universitet. https://aclanthology.org/W17-0200.pdf 

2017b: Kielâiäláskittem. Jyehi ulmuu vuoigâdvuotâ. – Marja-Liisa Olthuis and Irja Seurjärvi-Kari (Eds.): Sámegielaid ealáskahttin – geasa ávkin? Sämikielâi iäláskittem – kiäs ävkkin? Sääʹmǩiõli jeälltummuš – ǩeäzz äuʹǩǩen? Dutkansearvvi dieđalaš áigečála 1, p. 14–22. Helsinki: Sámegiela ja -kultuvrra dutkansearvi. https://www.dutkansearvi.fi/wp-content/uploads/Dutkansearvvi-diedalas-aigecala-vol1-issue1-2017-web.pdf 

2017c: Auktorisoidun kääntäjän tutkinto. Inarinsaamen näkökulma. – Tarja Leblay (ed.): Auktorisoidun kääntäjän tutkinnon historiaa ja nykypäivää. Raportit ja selvitykset 2017:16, p. 75–84. Helsinki: Opetushallitus. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/191789_189007_auktorisoidun_kaantajan_tutkinnon_historiaa_ja_nykypaivaa.pdf

2018a: – Marja-Liisa Olthuis and Irja Seurjärvi-Kari (Eds.): Sámegielaid ealáskahttin. Geasa ávkin? – Sämikielâi iäláskittem – kiäs ävkkin? Sääʹmǩiõli jeälltummuš – ǩeäzz äuʹǩǩen?

Dutkansearvvi dieđalaš áigečála, Volume 2 Issue 1, p. 12–21. Helsinki: Sámegiela ja -kultuvrra dutkansearvi. 

https://www.dutkansearvi.fi/wp-content/uploads/Dutkansearvvi-diedalas-aigecala-vol2-issue1-2018-web.pdf

2018b: Marja-Liisa Olthuis, Petter Morottaja, Trond Trosterud & Lene Antonsen: Anarâškielâ tivvoomohjelm. Kielâ- já ortografiafeeilâi kuorrâm tivvoomohjelmáin. – Marja-Liisa Olthuis and Irja Seurjärvi-Kari (Eds.): Gielladieđalaš čállin sámegillii – gii das berošta? Kielâtieđâlâš čäällim sämikielân – kii tast peerust?
Ǩiõlltiõđlaž ǩeeʹrjtummuš säämas – ǩii tõʹst peerast? Dutkansearvvi dieđalaš áigečála, Volume 2, Issue 2, p. 63–87. Helsinki: Sámegiela ja -kultuvrra dutkansearvi. https://www.dutkansearvi.fi/volume-2-issue-2-fi/

2019: Marja-Liisa Olthuis & Ciprian-Virgil Gerstenberger: Strengthening Indigenous Languages through Language Technology: The Case of Aanaar Saami in Finland. – Teresa L. McCarty, Sheilah E. Nicholas and Gillian Wigglesworth (Eds.): A World of Indigenous Languages. Policies, Pedagogies, and Prospects for Language Reclamation, p. 153–172. Bristol: Multilingual Matters. https://doi.org/10.21832/9781788923071-011

2021: Marja-Liisa Olthuis, Trond Trosterud, Erika Sarivaara, Petter Morottaja & Eljas Niskanen: Methodological Implications of the Project Čyeti čälled anarâškielân, ‘One Hundred Writers for Aanaar Saami’. – Pigga Keskitalo, Pirjo Kristiina Virtanen & Torjer Olsen (Eds.): Indigenous Research Methodologies in Sámi and global contexts, p. 175–200. Leiden: E. J. Brill. https://doi.org/10.1163/9789004463097_001

2003a: Uhanalaisen kielen elvytys. Esimerkkinä inarinsaame. – Virittäjä 4,Vol 107, p. 568– 579. Helsinki: Kotikielen seura. https://journal.fi/virittaja/article/view/40298

2003b: Sanaston aktiivisen kartuttamisen metodiikkaa. Mallina inarinsaameen luodut biologian uudissanat. – Virittäjä 4, Vol. 107, p. 529–544. Helsinki: Kotikielen seura. http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2003_529.pdf

2006: 1800-luvun inarinsaame ja inarinsaamen kirjakielen synty. – Taru Nordlund, Tiina Onikki-Rantajääskö and Toni Suutari (Eds.): Kohtauspaikkana kieli. Näkökulmia persoonaan, muutoksiin ja valintoihin. Professori Lea Laitisen juhlakirja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1078, p. 386–412. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.